Tuleva mökkisesonki ja muutto maalle kesäksi alkaa pyöriä ajatuksissa päivittäin. Eikä haaveilua ainakaan vähennä se, että läppärin äärellä huomaan hakeutuvani yhä useammin katselemaan kesäkauden valokuvia.
Koska torppa tiluksineen on keskellä vanhaa maalaismiljöötä ja 30-luvulla rakennettu pientila, siellä ei ole eikä sinne sovi mikään moderni kesäkeittiö. Toistaiseksi grilli on saanut olla aitan kongilla, ja kongin toisella laidalla ruokailupiste.
Istuimen virkaa toimittavat vanhat räsymatot. Ei liian hienot, ettei harmita jos ja kun jotain sattuu. Viime kesänä jätin kauniin, sinikirjavan maton viikoksi aitan kongille. Sinä aikana hiiri tai joku muu humoristi oli tehnyt reiän tismalleen keskelle mattoa.
Nurmikolle raahaan vielä pari vanhaa hetekaa auringonottoa varten. Niidenkin päälle riittää räsymatto pehmikkeeksi. Käytännössä en ehdi loikoilla auringossa juuri koskaan, mutta ajatuksena se on kiva. Lapsivieraita hetekat ilahduttavat enemmän trampoliinina.
Mutta olen näköjään joskus ehtinyt jopa laiskotella täällä. Sekalaisista valokuvista päätellen olen ainakin lukenut aitan kongilla kirjaa, syönyt karkkia ja nauttinut aamiaista villasukat jalassa… Äh, tulispa jo kesä!
Ei kommentteja