Kun tulin työpalaverista kotiin, keittiön ikkunasta näkyi neljä korvaa. Kurkotin vähän varpailleni, ja samalla korvatkin kohosivat. Siinä me tuijoteltiin toisiamme, minä ja mun uudet kissakaverit.
Rescuekissat Nappi ja Touho tulivat kolme viikkoa sitten luokseni kotikokeiluun. Sille tielle jäävät – en kai minä nyt tuollaisia karvakäpäliä enää anna pois.
Näiden viikkojen aikana on sairastettu yskää, lievää silmätulehdusta, kasvatettu (kissojen) suolistossa matoja, kilpailtu siitä kuka syö vähiten matolääkettä ja käyty eläinlääkärissä. Ja silti on joka päivä yhtä ihanaa, että nuo neljä korvaa, kaksi häntää ja kahdeksan pehmeää tassua ovat täällä minun kanssa jakamassa uutta kotia. Me ollaan nyt kolmistaan: Touho, Nappi ja Ilona.
Ei kommentteja
Ettei ole kisu allerkia, tuo yskä?
Tuskin, yskät ja muutkin vaivat oli kaikki noilla kissoilla itsellään 🙂
Ihanat kissat! Eihän noista henno luopua ollenkaan. 🙂 <3
Ei, päivä päivältä tykkään heistä enemmän ja näyttäisi siltä että hekin tykkäävät jo minusta. <3
Ihanat <3
No niin ovat! Olen pari päivää ollut tosi kiireinen, ja nyt kun tänään saan viettää aikaa kotona, on pakko vähän väliä käydä pusuttelemassa ja silittelemässä noita tyyppejä kun ovat niin suloisia 🙂