Villiyrtit, täällä taas

Vuohenputki

Oon odottanut jo pitkään että tämä kausi alkaa. Että pääsen keräämään ruokani suoraan pihasta ja metsästä. Nyt se on vihdoin täällä!

Alkuviikosta piha alkoi yhtäkkiä elää. Kuivat lehdet vaan rapisivat, kun sinivuokot alkoivat puskea esille ja seuraavana päivänä kukat olivat jo auki. Yhden päivän aikana myös ruoho alkoi vihertää eteläseinustalla. Ja tiesin jo odottaa: samaan aikaan nousivat esiin ensimmäiset lilliputti-kokoiset vuohenputken versot.

Villiyrtti

Nyt niitä voi jo kerätä keittiöön, ja olen kulhoni kanssa jo menossa. Nokkonen ei ole ihan vielä ehtinyt täällä kasvuun, mutta sen vuoro lienee jo muutaman päivän päästä.

Oman lempparini eli vuohenputkipiiraan leipomisesta intoilin jo vuosi sitten, lukekaapa tästä lisää!

Vuohenputki lautasella

_B1B0215web

Villiyrtit. Koska olen kitchen goddess -osastolla vielä jossain varovaisella alkeiskurssitasolla, ei ole oikeastaan ihme että villivihannekset olivat myös ihan uusi juttu keittiössäni. Onneksi on tuttuja, joilta saa hyviä vinkkejä – kuten Sopivan ihana -blogi, jonka kautta sain herätyksen testata ehkä maailman helpointa villivihannesta: vuohenputkea.

Maku muistuttaa mietoa persiljaa, ja juuri sen verran mietoa että nirsommallekin luulisi kelpaavan salaatissa, leivän päällä tai piirakassa. Vuohenputkessa on internetsin tietolähteiden mukaan rutkasti c-vitamiinia, rautaa ja magnesiumia. Ja jos miettii että mahtaako kasvi sekoittua kerätessä koiranputkeen niin eipä hätää, kun sitäkin voi syödä vaikka ei kaiketi ihan yhtä hyvää olekaan.

_B1B0249web

Torpan tiluksilla vuohenputkea kasvaa ihan joka paikassa, joten pikkuisten kevätlehtien kerääminen on lapsellisen helppoa. Ja jos haluaa käyttää termiä satokausituote, vuohenputki on todella sitä eikä mikään kallis eteläeurooppalainen tuontiviherrys.

_B1B0232web

Ekat kerrat pitävät mielen nuorekkaana, kuulemma. Viime kesän lopulla yksi sellainen ruokapuolen juttu olivat kanttarellit, nyt vuohenputki. Korvasienien etsimistä tällä viikolla yritin mutta en vielä osannut. Ehkä se korvasieni-eka-kerta osuu kohdalle sitten ensi keväänä, jos en nyt ehdi tai osaa. Niin ja vuohenputkipesto, se kuulostaa sen verran hauskalta että voisin ehkä kokeilla seuraavaksi… Piiras menee ainakin jatkoon.

_B1B0255web

Niin ja se ohje: piiraspohja voi olla mikävaan suolainen piirakkapohja. Olin tällä kertaa laiska ja ostin kaupasta valmiin pohjan, kun oli nälkä ja väsymys ja halu saada jotain pikaruokaa nopeasti valmiiksi. Täytteenä tässä on 1 prk ruokakermaa, 2 luomumunaa, suolaa, mustapippuria, vuohenputkea, vuohenjuustoa, tomaattia, pinjansiemeniä, emmentalraastetta. That’s it.