Voita Luksus-myssy!

Myssyfarmi Luksus

Huomio huomio: voita ikiomaksi ihana, kotimainen, luomu ja käsintehty Myssyfarmin Suomi 100 -myssy!

Villapipo

Oma sydämeni sykkii suomalaiselle maaseudulle, yrittäjyydelle ja eläinten kanssa sopusoinnussa elämiselle. Jos siihen kaikkeen vielä yhdistyy luovuus ja itselle tärkeiden asioiden toteuttaminen, on käsissä sellainen ylellisyysjuttu mistä moni saattaa olla jopa pikkuisen kateellinen.

Myssyfarmi on luomutila ja ekologisen designin yritys Pöytyän Vistolan kylältä. Tuotteet ovat suomenlampaan luomuvillaa Rintalan luomulammastilalta, neulojat ovat oman kylän mummuja ja jokaisella myssyllä on tarina.

Voitte vain kuvitella, että Joutsan Pappisten kylän Ilona liikuttuu jo pelkästään ajatellessaan, miten hieno Myssyfarmin koko liikeidea ja tarina on.

Myssyfarmi Luksus Torpan Tyttö

Ihastuin ensi silmäyksellä näihin lampaanvillasta neulottuihin designmyssyihin Anna-Marian blogissa. Eikä vähiten siksi, että Luksus-myssyn tupsu on aitoa lampaantaljaa. (Ja talja on luomulampaasta saatava sivutuote, jota näin hyödynnetään ilman että sekään osa eläimestä menisi hukkaan)

Kuvan valkoinen myssy on Anna-Marialta lainassa, kun tulipalo pilasi pipovarastoni ja pyysin Anna-Marialta lainaksi jotain lämmintä. Sitä tämä myssy todella on, lämmin kuin mikä. Siis täysi, vilpitön suositus myös käyttömukavuudesta.

Lampaanvilla pipo

Muutamia päiviä sitten sain idean, että haluaisin kertoa näistä myssyistä nyt myös teille muillekin. Siksi kysyin Myssyfarmia mukaan arpajaisiin – ja he sanoivat kyllä.

Ja nyt ollaan tässä: osallistu arvontaan tämän blogipostauksen kommenttikentässä. Osallistumisaikaa on su 26.3.2017 klo 23.59 saakka. Jätä viesti tuonne kommenttiosioon (samalla olisi myös kiva kuulla uusia kivoja kotimaisten tuotteiden linkkivinkkejä!), ja arvon osallistuneiden kesken ihan superhienon sinivalkoisen Suomi 100 -myssyn. Onnea matkaan! :)

Myssyfarmi Arvonta

PS. Jos haluat mennä suoraan nettikauppaan ostoksille, koodilla KEVATALE20 saat Myssyfarmin verkkokaupasta 20% alennusta!

Talvi, kaunein vuodenaika

horsma-talvi

Pakkaspäivänä on aika kiva kurkata peiton alta ikkunaan: millaisia ovat puiden oksat? Pitääkö jo ennen aamiaista hypätä huopikkaisiin ja kiirehtiä kameran kanssa ikuistamaan luonnon oma, nopeasti muuttuva taide?

Vaikka kesä on suloinen ja ihana, on tämä talvi sentään jotain ihan muuta. Tällaisina pakkaspäivinä kaikki on niin kaunista, sokerilla tai tomusokerilla huurrettua ja puhdasta. Ollapa joskus vain loputtomasti joutilasta aikaa ja kamera käytettävissä yhtä aikaa!

kaislikko-talvella

Ja koska tosiaan välillä on pakko vain kiirehtiä ulos ja kuvaamaan, ei silloin tule mieleenkään miettiä mitä vaatteita olen päälleni kiskonut. Niinpä kylänraitin ohikulkijat näkevät välillä aamupäivisin aika mielenkiintoisia vaateyhdistelmiä, joiden keskeltä pilkottaa punainen nenä ja pörröisiä hiussuortuvia.

Ehkä tyylikkäintä pukeutumistani edustavat 25 vuotta vanhat satiinipyjaman housut yhdistettynä mummon perintöhuopikkaisiin. Viimeksi sentään oli niiden pyjamahousujen sijasta maltillisemmat harmaat collegehousut ja pinkit kumisaappaat. Jätän kuvat näistä outfit of the day -kokonaisuuksista nyt ihan vain mielikuvan tasolle, koska tuo talvi itsessään on aika paljon kuvauksellisempi juttu.

Talven lempikengät (taas yhdet)

tyttömaiharit

Näin talviskaudella olen saanut jättää kumpparit nurkkaan, ja huopikkaatkin ovat vaihtelevassa säässä jääneet harmillisen vähälle käytölle. On tarvittu jotain näiden kahden kenkämallin välimaastosta, joten ostin Slovakiasta (taas) uudet kengät. Mutta kivat ja hyvät, noin niinkuin perusteluksi ostokselle!

Ennen matkaa ajattelin, että jos reissusta löydän harmaat maiharit, olisi se aika napakymppi. Oheistoiveena kenkien tulisi olla aitoa nahkaa, hetivalmiiksi mukavat jalassa, ja niiden pitää vielä näyttääkin kivalta.

Ja kas – sen jälkeen kun olin kaikki kenkäkaupat Bratislavassa kiertänyt läpi, sellaiset löytyi. Kiitos, itselleni kärsivällisyydestä ja kiertämisestä. Kiitos, Bratislavan kenkäliikkeet joissa on valtavan paljon enemmän valikoimaa kuin Suomessa. Ja kiitos matkalaukkuni, joka kuuliaisesti venyi niin että uudetkin shoppailut mahtuivat paluumatkalla yhteen matkalaukkuun. Vieläpä käsimatkatavaroihin (kiitos vain Finnaririn uuden ”halpa”matkustusluokan, jonka vuoksi piti kuitenkin ostaa kamerajalustalleni erillinen paikka ruumaan ja kaikki muu oli saatava mahtumaan käsimatkatavaroihin).

Mutta niin – uudet kengät. Ovat olleet käytössä siitä lähtien melkein päivittäin. Hyvät on!

Telemark-hame, iätön ja ikuinen

villavaatteet

Alkuvuodesta 1997 Suuri Käsityö -lehti esitteli kaavojen kera Suomen kansalle idean: vaatteita ja neuleita telemark-tyyliin. En tiedä kuinka moni siihen ideaan tarttui, mutta meillä kotona siskoni halusi kuvan mukaisen pitkän villahameen.

Mitäpä äidit eivät tekisi lapsostensa puolesta? Niinpä äitimme kuuliaisesti ompeli, teki itse päällystetyt napit ja kaikki. Ja sitten vielä minulle samanlaisen.

villahame

Siitä on siis jo 20 vuotta. Ja arvatkaas mitä hameille kuuluu? Ne ovat yhä kuin uudet. Minun hameeni tosi vähän ryppyinen, kun olen säilönyt sitä kerettiläisesti, viikattuna vaatekaapin hyllyssä. Mutta uskallan jo nyt arvioida, että hame tulee kestämään oman elinikäni, ja ehkä pari seuraavaa.

telemark-hame

Täyspitkä, kellohelmainen villahame ei ehkä ollut silloin eikä ole nytkään mikään trendin aallonharjalla surffaava must have, mutta se on kaunis ja kauniisti tehty. Nostalginen. Ja lämpöisempi kuin kolmet farkut yhteensä.

ootd: äidin tekemä villahame / H&M:n neuletakki / Ten Pointsin nilkkurit / Merjan tekemät kynsikkäät *)

*) En tiedä Merja luetko blogiani, mutta olen pöllinyt kummipoikasi kynsikkäät ja ne ovat ahkerassa käytössä joten kiitos vaan, hyvät ovat! :)

Metsän houkutus

_B1B3108

Vaikka olen metsässä omin päin, en tunne olevani yksin. Mieli tyyntyy, ajatukset vaeltavat vapaasti. Niin suloisesti mieltä hellivää metsäterapiaa.

Tänä kesänä metsä on vetänyt puoleensa päivittäin. Jos en muuten ehdi poiketa kuusikkoon hortoilemaan, vähintäänkin pysäytän auton ohimennessä hiekkatien laitaan jotta saan vetää keuhkoihin raikasta metsäilmaa ja noukkia taas pari kantarellia kyytiin.

_B1B3052

Tämäkin ilmiö on elämässäni melko tuore. Koko lapsuuteni ja teinivuodet metsän keskellä viettäneenä metsä on vain ”ollut”, ei kiinnostavana muttei myöskään luotaantyöntävänä. Se on vain ollut aina siinä. Mitä on tapahtunut? Nyt huomaan joka päivä miettiväni, mitä kaikkea metsästä voisi käydä taas hakemassa: marjoja, sieniä, materiaaleja askarteluun, kauniita oksia, pyöreitä kiviä ojan pohjasta… Tai sitten valokuvia, lintuhavaintoja, eläinten jälkiä.

Erakkoluonteelleni metsässä samoilu sopii erityisen hyvin. Ei haittaa, vaikkei voi koko ajan puhua pälättää  jonkun kanssa. Ja koska huomaan olevani melko usein kärttyinen kiireestä, stressistä tai siitä että on aamu, voin käydä vaivihkaa viemässä ylimääräiset kärttyilyt metsään ja unohtaa sinne. Kaikki kiittävät.

_B1B1696

Ja nyt sain testikäyttöön Remekseltä *) uudet ystävät metsäretkilleni. Vaikka kumisaappaat ovat aina hyvä valinta mihin vaan, näistä jalkani todennäköisesti kiittävät enemmän. Halusin kengät, jotka ovat yhtä huolettomat kuin kumisaappaat, mutta mukavammat ja kaikkiin vuodenaikoihin sopivat. Ei liian painavat, varressa pitää olla riittävästi mittaa ja lestin on oltava sopiva myös metsäsuksiin. Vaelluskengät tuntuivat täyttävän kaikki nuo kriteerit.

Ensimmäinen sieniretki taittui vähän jäykästi, sen jälkeen kerta kerralta paremmin. Palaan kenkiin myöhemmin, kunhan käyttökokemusta kertyy lisää ja osaan kertoa miten näiden kanssa oikeasti menee.

*) Kengän malli on Chiruca Ibex, kesän 2016 uutuusmalli kuulemma. Kevyempi kuin tällaiset pitkävartiset vaellus-/eräkengät yleensä; ainakin minun jalkani jaksavat hyvin nousta näillä tarpoessa.

Hyvät, parhaat kumisaappaat

_B1B3660

Torpalla korkokengistä on harvemmin iloa, mutta kumisaappaita sen sijaan ei voi olla liikaa. Niitä kun tarvitsee joka päivä aamusta iltaan. Niinpä ostin tänään yhdet lisää.

_B1B3667

Viime kesänä ostin ihan samanlaiset mutta valkoisena, kirkonkylän tavaratalosta eli Tokmannilta. Jos valkoisia olisi vielä ollut hyllyssä, olisin ostanut sellaiset taas. Vaan kun ei ollut, tyydyin viimeiseen tarjolla olevaan väriin; musta-shokkipinkki ei värimalleista ehkä ole suosikkini, mutta kengän lesti on hyvä ja vuoden kokemuksella valkoiset ovat osoittaneet olevansa yllättävän hyvälaatuiset.

Metsään, pellolle ja lampolaan pistän silti jalkaan ne perinteiset, yli 20-vuotiaat kontiot. Ne joista toinen on korjattu jesarilla – tai ne siskon vanhat joissa jesaria on jo molemmissa saappaankärjissä.

_B1B3664