Avainsana: Kamari

Maalarinvalkoinen koti

Published on julkaissut IlonaJätä kommentti

Makuuhuone

Tässä kirkonkylän kaupunkiasunnossa, jossa olen kuluneen talven viettänyt pitämässä lunta ja pakkasta, melkein kaikki on valkoista.

Viime keväänä tehty remontti oli sikäli helppo, että maalarille annoin tehtäväksi maalata kaikki. Ihan vaan maalarinvalkoisella.

Tuossa yllä olevassa kuvassa on makuuhuone, vähän ennen ja vähän jälkeen remontin. Osaatteko päätellä kumpi on kumpi?

Keittio Lattia

Valkoisen sävyjä on maalikaupassa tarjolla tähtitieteellinen määrä. Torpalle valitsinkin aikanaan vähän eri sävyjä, kunnes totesin että se perus bulkkivalkoinen toimii minulle parhaiten.

Se ei juurikaan riitele muiden sävyjen kanssa. Eikä kulu aikaa sen oikean tietyllä lailla murretun valkean sävyn hakemiseen (joka saattaa sitten kuitenkin mennä pieleen, koska lopulta sävyyn vaikuttaa niin moni: luonnonvalo, sähkövalo, ympäröivät esineet, pinnan tekstuuri, kiiltoaste, vuodenaika…)

Vaaterekki 2 copy

Ja nyt jo ties kuinka monetta vuotta: viihdyn valkoisen ja vaaleanharmaan keskellä hirmuisen hyvin. Väriä kotiin tulee ihan tarpeeksi sitten meistä ihmisistä. Kissoista. Huonekaluista, lehdistä, kirjoista, pikkusälästä joka hiipii valtaamaan kaikki laskutasot kun silmä välttää. Valkea on niillekin hyvä pohja levitä ja lisääntyä.

Kummituspuu

Published on julkaissut Ilona2 kommenttia

Kummituspuu

Menin Emmaliinan kukkapuotiin hakemaan tuoreita neilikoita maljakkoon. Ja sitten näin jotain karua ja kaunista.

Kummituspuu.

Kummituspuu 2

Olen monta vuotta elämästäni vieroksunut viherkasveja – ehkä siksi että se on ollut äidin harrastus. Ja tietenkään minä en voi tykätä samoista asioista. Mutta nyt kun ikää tulee enemmän, on pakko myöntää itselleen että mieltymykset alkavat monessa asiassa taipua samaan suuntaan kuin äidillä.

Ruukkukasveja ilmestyi kevättalvella Torpalle, suuren talon tulipalon jäljiltä. Pelastin silloin muutaman nahkealehtisen kasvin savun seasta, ja olen saavutuksistani nyt vähän ylpeä: mummon vanhaan posliinikukkaan on kasvanut kolme uutta lehteä, ja rahapuuhun aika monta.

Bonsai-puuta edelleen muistuttava rahapuu ja nyt jo muhkeaksi muuttunut amazoninlilja löytyvät tästä postauksesta toukokuulta, kliks.

Kummituspuu 4

Mutta Emmaliinan kauniissa puodissa edessäni oli siis tämä uljas, karu ja harmaasävyinen puu. Se puhutteli minua nyt, uuden elämän (lue: syksy) kynnyksellä ja päätti puolestani, mitä kaupasta vien kotiin.

Neilikat saivat tällä kertaa jäädä kauppaan.

Kummituspuu 3

Kummituspuu olkoon siis uuden kaupunkikotini ensimmäinen viherkasvi. Lupasin sille, että yritän pitää siitä huolta niin ettei muutu pystyyn kuolleeksi risukoksi.

Emma tosin lohdutti, että elävän ja kuolleen kummituspuun eroa ei oikeastaan huomaa, jos ei kovin läheltä katso.

Tähtitaivas verhona

Published on julkaissut IlonaJätä kommentti

_B1B9488web blogi

Minulla on Torpan kamarissa myös oikeat verhot, mutta melko harvoin pidän niitä kiinni. Ulkona on usein paljon enemmän katseltavaa, mitä tuijotella iltamyöhällä ennen unen tuloa.

Tämä maisema näkyy aina kirkkaana yönä master bed roomin ikkunasta, kesät talvet. Miksi ihmeessä haluaisin peittää sen verhokankaalla? (vaikka kankaassa onkin kauniita lintufiguureja, mutta silti) Ja tätä valosaasteetonta maisemaa on usein pikkuisen ikävä kun olen kaupungissa.

Kuten nyt, kun olen taas jokusen päivän poissa landelta. Onneksi se siellä minua odottaa taas seuraavaan kertaan :)

 

Ei kai sen kuusen kanssa vielä kiirettä

Published on julkaissut IlonaJätä kommentti

_B1B9274web2

Kun joulukuusi kuivuu pystyyn, siitä syntyy taas uudenlaista taidetta.

Vaikka torpan kuusi on hieman hengettömässä tilassa, en vieläkään vienyt sitä ulos juhannuskokkotarpeiksi. Annan sen nyt ensin ripotella viimeisetkin neulasensa alas, siivoaminen on ainakin helpompaa.

Ja tavallaan minua kiinnostaa nähdä, saisiko kuusen rangasta vielä jonkin sisustuksellisen elementin myöhempää käyttöä varten. Eihän sen kanssa niin kiirettä ole, vasta helmikuu puolivälissään.

_B1B9311web

Olen ollut muutaman viikon kaupungissa. Tai kaupungeissa, sillä kävin olemassa vajaat kolme viikkoa myös Rio De Janeirossa välillä. Niinpä karisevat joulukuuset eivät torpassa haittaa, kun en ole ollut näkemässä.

Mutta nyt on silti aika ihanaa istua taas tuvan pöydän ääressä, katsella hiljalleen hämärtyvää lumimaisemaa ja ihmetellä miten nopeasti puuliesi voikaan teevesikattilan saada kiehumaan. (Puuhellan saaminen toimintakuntoon on minulle vielä niin uusi juttu täällä, että en voi muuta kuin ihastella sen näppäryyttä)

Ensimmäinen viherkasvi

Published on julkaissut IlonaJätä kommentti

_B1B0305

Ensimmäinen viherkasvi muutti torppaan joulun alla. Viileähkössä huoneilmassa se tuntui viihtyvän hyvin, sillä jo ensimmäisen viikon aikana tuo kaunis muratti puski paljon uusia lehtiä kohti laipiota.

Minulle muratti oli merkki jonkinlaisesta uudesta – en ihan itsekään tiedä mitä se voisi olla, mutta jotain uudenlaista ajattelutapaa ehkä. Johonkin.

Aiemmin en olisi edes hankkinut ruukkukasveja, en mökille enkä kaupunkikotiin. Nyt halusin tuon. Laskin muratin makuukamarin pöydälle, ja ruukkuun sujautin yhden tekemistäni paperitähdistä. Joulun kunniaksi.

Ja täytyy myöntää, että kaupungissakin olen alkanut vähän lämmetä viherkasveille… Toissa keväänä kotiin muutti pieni ja reipas sitruspuu (joka tosin kuoli kesän lopulla, kun joutui viettämään pari helleviikkoa yksin kotona), ja nyt joulun alla kiikutin kaupunkiin torpan pellosta lapioidun pienen kuusentaimen. Siitä lisää tuonnempana – sekin näkyy yhä olevan voimissaan.

_B1B0310

Koska en ole mikään varsinainen viherpeukalo, toivon vaan että murattini viihtyy torpassa pidempäänkin. Myös talven tulevat viileät kaudet, jolloin en ole itse paikalla ja lämpötila laskee välillä alle kymmenen asteen.

_B1B0314

Vaikka ostin muratin joulukukaksi, eikö siinä ole vähän myös kevään fiilistä? Tai ehkä kiirehdin aikaani edelle, kun vasta sain vihdoin ne odotetut lumet ja pakkaset torpan ympärille. :)

Kamari ja sen lattia

Published on julkaissut IlonaJätä kommentti

11_7_2011_1

Tänään maalasin kamarin lattian. Maalasin (nyt jo toisen kerroksen) aamulla, ja nyt noin 15 tuntia myöhemmin silmiäni kirvelee täällä mökissä hirmuisesti. Kunnon tuulettaminen ei luonnollisestikaan onnistu, sillä silloin tulisivat hyttyset.

11_7_2011

Lattia on alkuperäinen. Muutaman vuosikymmenen ajan näitä lankkuja peitti paksu muovimatto, nyt on taas niiden aika.