Oo, kesäyö

376A2998

Lauantaiyö Onnibussin keinonahkaisella penkillä, matkalla töistä kotiin. Kesän eka hääkuvaus takana, edessä enää paluu takaisin maalle josta lähdin aamulla kahdeksalta. Perillä puoli kolmelta aamuyöllä. Spotify valikoi kuulokkeisiin musiikkia On every street -hengessä katkeamattomana virtana (miten kätevä automaatti tuo kappaleradio-toiminto) ja nukuin sen ansiosta melkein koko matkan.

Huoltoaseman baarista valui samaan aikaan juhlakansaa parkkipaikalle odottamaan taksia. Ehkä ystäviäni.

Minä menin kotiin, keitin teetä, siirsin valokuvia koneelle. Käyn nukkumaan nyt kun makuuhuoneen ikkunasta kajastaa jo aamuauringon ensimmäinen kajo.

376A3070

Yrittäjän arki on monenlaisia asioita. Joskus yöpymistä kivassa hotellissa, joskus kuvauskamppeiden roudaamista loputtomalla mukulakivikadulla niin että hiki valuu norona lapaluiden välissä. Joskus ehtii nukkumaan työpäivän päätteeksi vasta kun toiset jo alkavat selailla aamun sanomalehteä. Jonain aamuna taas itse istuu Torpan terassilla ja miettii miten onnekas onkaan kun saa yrittäjänä valita itse missä asuu.

Mutta hei, vielä ehdit osallistua kesäarvontaan, täällä näin! Palataan arvontaan ihan pian, sillä osallistumisaikaa on enää tämän orastavan päivän illansuuhun asti.

Talvi, kaunein vuodenaika

horsma-talvi

Pakkaspäivänä on aika kiva kurkata peiton alta ikkunaan: millaisia ovat puiden oksat? Pitääkö jo ennen aamiaista hypätä huopikkaisiin ja kiirehtiä kameran kanssa ikuistamaan luonnon oma, nopeasti muuttuva taide?

Vaikka kesä on suloinen ja ihana, on tämä talvi sentään jotain ihan muuta. Tällaisina pakkaspäivinä kaikki on niin kaunista, sokerilla tai tomusokerilla huurrettua ja puhdasta. Ollapa joskus vain loputtomasti joutilasta aikaa ja kamera käytettävissä yhtä aikaa!

kaislikko-talvella

Ja koska tosiaan välillä on pakko vain kiirehtiä ulos ja kuvaamaan, ei silloin tule mieleenkään miettiä mitä vaatteita olen päälleni kiskonut. Niinpä kylänraitin ohikulkijat näkevät välillä aamupäivisin aika mielenkiintoisia vaateyhdistelmiä, joiden keskeltä pilkottaa punainen nenä ja pörröisiä hiussuortuvia.

Ehkä tyylikkäintä pukeutumistani edustavat 25 vuotta vanhat satiinipyjaman housut yhdistettynä mummon perintöhuopikkaisiin. Viimeksi sentään oli niiden pyjamahousujen sijasta maltillisemmat harmaat collegehousut ja pinkit kumisaappaat. Jätän kuvat näistä outfit of the day -kokonaisuuksista nyt ihan vain mielikuvan tasolle, koska tuo talvi itsessään on aika paljon kuvauksellisempi juttu.

Talvi järven rannalla

kaislikko

Luulen nyt, että vietän tämän talven järven rannalla. Nyt kun muotoilen asian noin, se kuulostaa aika kivalta. Vähän kuin Luumujen poukama.

Vietän talven myös tukkirekkalinjan varrella. Sekin kuulostaa melkein kivalta, jos ajattelee että se on vähän kuin asuisi vanhalla rautatieasemalla, jossa ohi kiitävien junien kolinaan ajan myötä tottuu. (Paitsi täällä noihin tukkirekkoihin ei totu, ne ajavat liian lujaa ja liian läheltä, ja viis veisaavat 60 km/h nopeusrajoituksesta)

syyshortensia

Torppa on onneksi lähellä. Käyn siellä alituiseen, mutta pääsääntöisesti kissat ja minä majoitumme täällä toisessa, suuressa talossa. Järven rannalla. Täällä on erilainen puutarha, paljon erilaista valokuvattavaa, ja kissoille tilaa temmeltää monessa kerroksessa.

Ja ai että minä rakastan talvea ja valokuvaamista, etenkin tässä lausekontekstissa niistä yhdessä. Kuurainen maisema ja talven kylmä valo – niissä on jotain eteerisen kaunista.

Joulukalenteri!

Hyvänen aika, olenko muistanut edes vinkata että pidän valokuvajoulukalenteria toisella FB-sivullani ja Torpan Tytön Instagramissa? Käykääpä katsomassa!

Joulukalenteri omista kuvista

Joulu on vähän samanlainen hassu hetki vuodessa kuin juhannus; koko elämä pitäisi saada sitä ennen valmiiksi, varsinkin töissä. Mikä meinaa sitä, että nipin napin yömyöhällä jaksan katsoa Ylen Joulukalenterin Areenasta, kun pakolliset työt on tehty. Joskus nukahdan kesken katsomisen, ehkä se 12 minuutin jakso lastenohjelmaa on minulle liian pitkä katsottavaksi yhdellä kertaa :)

Bratislavan joulumarkkinat

bratislava

Slovakia on kiva pieni matkailumaa kaiken keskellä, ja pääkaupunki Bratislavassa on parhaillaan käynnissä joulumarkkinat. Ihan niin kuin muissakin Keski-Euroopan kaupungeissa. Sillä merkittävällä erotuksella että minä olen Bratislavassa, muut markkinat saavat pärjätä ilman!

bratislava2

Terveiset siis Bratislavasta, somasta pikku pääkaupungista jonne matkustan jostain syystä aina uudelleen. Ajastin matkani mahdollisimman lähelle joulua, jotta täälläkin olisi talvisen näköistä tunnelman (ja hyvien valokuvien) vuoksi, mutta hah – täällä pärjää pikkukengillä eikä lumesta ole tietoakaan.

Mutta tosi kylmä täällä on, on ehkä pakko ostaa pipo kun en ymmärtänyt että sellaistakin Keski-Euroopassa tarvitsee. Ymmärrän hyvin, miksi jokainen maleksii markkinatorilla mukillinen hehkuviiniä käsissään.

Mitenkähän tintit pärjää Torpalla sillä välin kun olen poissa..?

Lehtijuttu: Pikkujoulu mökillä

meidan-mokki_torpan-tytto-lehtijuttu

Torpasta tuli viime viikolla kansikuvatyttö. Taas. Minkäs teet kun on niin kuvauksellinen, kauhtuneine ikkunanpielineen ja puuttuvinen listoineen :)

Kuvasin Meidän Mökki -lehden joulunumeroon juttua joulunvietosta täällä. Tarkemmin ottaen pikkujoulunvietosta. Ja miten hauska sattumus – samassa lehdessä oli toinenkin kohde samalta kylältä, saman hiekkatien varresta!

meidan-mokki_torpan-tytto-lehtijuttu-kattaus

Joskus kuulee pohdintaa, kuinka saada oma mökki tai koti lehteen. Minä sanoisin, että se on lopulta melko helppoa (jos siis ylipäätään haluaa julkaistavaksi lehdessä kuvia omasta kodistaan, eikä koe sen loukkaavan yksityisyyttä ja omia rajoja liikaa).

meidan-mokki_torpan-tytto-lehtijuttu-jouluaskartelu-luonnonmateriaalit-kopio

Kun seurailee kotimaista sisustuslehtitarjontaa, saa vainun minkä tyylisiä kohteita missäkin lehdessä esitellään. Sieltä voi toimituksesta suoraan kysyä, mikä käytäntö lehdessä on. Toki voi myös ottaa yhteyttä johonkin tuttuun toimittajaan, joka osaa ohjata eteenpäin – tai ehkä jopa tarttua aiheeseen ja tehdä jutun lehteen.

Tosin nykyisin melkein tuntuu, että ne viimeistellyt, sisustukseen panostaneet kodit löytyvät blogeista, lehtien sijaan :)

Torpan Tyttö Instagramissa

instagram-kuva

Kesän alussa innostuin hirmuisesti Snapchatista. Noh… se innostus lakkasi kuin seinään syyskuun alussa. En osaa sanoa asialle syytä, mutta ilmeisesti se ei vaan kuitenkaan ollut minun juttuni.

Luultavasti poistan koko snäppi-tilini lähiaikoina, kun en enää muidenkaan videoita siellä juurikaan seuraa.

Kuvat ovat rakkaampia, ja siksi siirryin blogin lisäksi vihdoin Instagramiin omalla profiililla. Sieltä siis löytyy nimellä @torpantytto. Nykyaika, täältä tullaan! Ja kas, jo 20 seuraajaa – siitä se lähtee :)