Tässä kirkonkylän kaupunkiasunnossa, jossa olen kuluneen talven viettänyt pitämässä lunta ja pakkasta, melkein kaikki on valkoista.
Viime keväänä tehty remontti oli sikäli helppo, että maalarille annoin tehtäväksi maalata kaikki. Ihan vaan maalarinvalkoisella.
Tuossa yllä olevassa kuvassa on makuuhuone, vähän ennen ja vähän jälkeen remontin. Osaatteko päätellä kumpi on kumpi?
Valkoisen sävyjä on maalikaupassa tarjolla tähtitieteellinen määrä. Torpalle valitsinkin aikanaan vähän eri sävyjä, kunnes totesin että se perus bulkkivalkoinen toimii minulle parhaiten.
Se ei juurikaan riitele muiden sävyjen kanssa. Eikä kulu aikaa sen oikean tietyllä lailla murretun valkean sävyn hakemiseen (joka saattaa sitten kuitenkin mennä pieleen, koska lopulta sävyyn vaikuttaa niin moni: luonnonvalo, sähkövalo, ympäröivät esineet, pinnan tekstuuri, kiiltoaste, vuodenaika…)
Ja nyt jo ties kuinka monetta vuotta: viihdyn valkoisen ja vaaleanharmaan keskellä hirmuisen hyvin. Väriä kotiin tulee ihan tarpeeksi sitten meistä ihmisistä. Kissoista. Huonekaluista, lehdistä, kirjoista, pikkusälästä joka hiipii valtaamaan kaikki laskutasot kun silmä välttää. Valkea on niillekin hyvä pohja levitä ja lisääntyä.
1 kommentti
Tuo maalarin valkoinen on kyllä aina aika varma valinta. Itsekin tykkään kovasti vaaleistä sävyistä. Muutin juuri uuteen asuntoon täällä Etelä-Karjalassa ja olohuoneen yksi seinistä on tumman vihreä, joten haluaisin sen lähiaikoina maalata.