Ekologisuus

Toiveikas talvimieli!

02/01/2023

Puolukkahillo Kuusenkerkkähillo Torpan Tyttö

Runsaat (ei silti kohtuuttomat) ruokavarastot, oivalliset asusteet ja toiveikas talvimieli – näillä pääsee talven yli ja omavaraisuudessa pitkälle! Ainakin mikäli uskomme Veikko Huovisen Hamstereita, ja miksipä emme uskoisi, sillä se eepos on ollut monen talvivarastojen tekijän perusteos jo 65 vuotta.

Torpalla, eteläisessä Keski-Suomessa, ei kovin ahkerasti ruokapuolella varauduttu nykyiseen talveen. Kasvatettiin vähän porkkanaa (niitä on vielä ainakin pariin kokkailuun), keitettiin vähän punaherukkamehua (mehut juotiin jo pois), tehtiin hilloja (niitä riittää ainakin ensi kesään asti). Viimeisin kokeilu oli mansikka-maitohorsmahillo. Menee jatkoon! Pakastimeen saatiin aika paljon mustikkaa ja lähitilan mansikkaa, siskoni maatilalta naudan jauhelihaa ja vähän mausteyrttejä. Mutta pienikin ruokavarasto on i ha na. Mieltä tyydyttävää on nähdä hillopurkit rivissä, mehupullot kyljestä kiiltävinä, multaiset porkkanat laarissaan. Hamsterit olivat oikeassa, jo vuonna 1957!

Polttopuurintamalla puolestaan on niin paljon omavaraa, että siitä on riittänyt vähän myyntiinkin. Ja silti näillä puilla lämmittää ainakin pari talvea, ja hätätilanteessa vanhaa lautatavaraa riittäisi moneksi vuodeksi lisää… Mutta toki on hyvä tehdä ennakkoon ja valmiiksi.

Ja ne oivalliset asusteet: olen jo muutaman vuoden aikana vaihtanut suuren osan vaatteistani kokovillaan. Keli kuin keli on pukeutumiskysymys, se jos mikä korostuu maalla asuessa. Villavaatteista enemmän toisella kertaa, mutta mainittakoon viimeisin hankintani. Se on kuin hyppäys pumpuliin – Ruskovillan merinovillaiset fleecehousut. Ei ehkä kaikista tyylikkäimmät urbaanipöksyt, mutta muuten täydelliset ja joka keliin sopivat. Sisällä mukavat, napakalla pakkasellakin ulkona riittävät. Näitä en ehkä ota jalastani ennen kuin heinäkuussa.

Jos ja kun jossain kohtaa taas vähän neulon, on myös itse värjättyä villalankaa vyyhtitolkulla valmiina odottamassa. Oranssia, vihreää, keltaista, violettia… värjääminen on mainiota puuhaa, vähän työlästä ja hidasta mutta sävyt ovat kauniita ja itse värjätty on tietysti aina mitä parhainta väriä. Kynttilöiden valmistuksessa minusta on tullut jo aika hyvä! Kynttilöissäkin pysytään siis omavaraisena.

Se missä turvaamme täysin ulkopuoliseen apuun, on tien auraus. Torpalla on mönkijä, mutta omaa pikkuista välineistöä vastaan kustannustehokkaampaa taitaa olla teettää useamman sadan metrin mökkitien auraus traktorilla ja sen tehokkailla työkaluilla. Näin on ollut hyvä.

Kirjoitan tätä uudenvuoden aattoiltana, kynttilän valossa. Tulevalle vuodelle en ole tehnyt vielä suunnitelmia, en omavaraisuuden enkä muunkaan osalta. Paitsi mehua haluan keittää enemmän. Ja porkkanaa kylvin syyskylvönä jo valmiiksi vähän enemmän kuin tälle vuodelle. Onhan sitä siinäkin, ensimmäisiä valmisteluja tehtynä!

* Omavaraisuutta ja sen suuntaan otettuja askelia kuljetaan tänäkin vuonna yhdessä monen muun bloggaajan kanssa. Kirjoitukset #suuntanaomavaraisuus -teemalla löydät tältä listalta, eri puolilta Suomea. Näitä postauksia luotsaavat Satu (www.tsajut.fi) ja Heikki (www.korkeala.fi)

Tekstit on jaoteltu kasvuvyöhykkeiden mukaan: Torpan Tyttö löytyy esimerkiksi vyöhykkeeltä 3.

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/apilankukka-2023-suunnitelmia/

Maijalassa https://www.maijalassa.com/ensimmaisia-askeleita-kohti-omavaraisempaa-elamaa-tavoitteita-vuodelle-2023/

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2023/01/meidan-piha-ja-suunnitelmat-2023.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2023/01/ennatysten-joulukuu.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2023-osa-1/

Torpan Tyttö https://torpantytto.com/2023/01/02/toiveikas-talvimieli/

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2023/01/suuntana-omavaraisuus-2023-osa-1.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2023/01/suuntana-omavaraisuus-13-uuden-vuoden.html

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=17173

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2023/01/suuntana-omavaraisuus-2023.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/omavaraistelijan-vuosikello-ja-ajatuksia-vuuesta-2023

Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2023/01/lampoa-torppaan.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-23-esittely-ja-suunnitelma/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2023/01/unelmana-omavaraisempi-elama.html

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2023/01/02/tammikuu-23-mika-sinut-lammittaa/

8 Kommentit

Design Ekologisuus Kotimainen Yhteistyöt

Oi hamppu, tervetuloa meille!

13/12/2021

Kaupallinen yhteistyö

Hampputekstiili. Kiinnostava ja kiehtova. Vanha, perinteinen, ehkä vähän unohdettu. Ihoa vasten ihana. Lämmin, käytössä pumpulin pehmeäksi taipuva.

Minun mielessäni hamppu, samoin kuin vaikka pellava, nokkonen, tuohi tai suomalainen villa, ovat arvokkaita materiaaleja. Ne ovat ekologisia ja tunnetusti hyviä, ikiaikaisia materiaaleja, mutta syystä ja toisestakin olemme unohtaneet nämä vanhan kansan jutut. On tullut puuvillatuotanto, polyesteri, vaatetehtaat, liukuhihnat. Pikamuoti, uudet vaatteet joita muka tarvitsemme monta kertaa vuodessa. Ja hamppu, muiden perinteisten kasvien mukana, on jäänyt sivuun. Kunnes nyt, ehkä, toivottavasti, sen aika koittaa taas.

Ollaan melkein vuoden ajan tunnettu toisemme somessa, Arctic Floran Tiina ja minä. Tiina tykkäsi minun tyylistäni Torpan Tytön Instagram-seinällä, minä tykkäsin Tiinan tavasta kertoa hampputekstiileistä ja tavasta tehdä upeaa kotimaista käsityötä. Ja nyt ollaan tässä – minä olen testaillut hampputekstiilejä kotona Torpalla, ja arvostus hamppua kohtaan on entisestään kasvanut.

Toinen luonnonkuitu, pellava, oli minulle tullut tutuksi jo noin 10 vuoden ajalta, kun olen pikku hiljaa vaihtanut liinavaatteita puuvillasta pellavaan. Nyt olen nukkunut joitakin viikkoja hamppulakanoissa, ja näissä vällyissä maistuu uni ihanasti. Alkuun paksu, melkein jäykän tuntuinen kangas alkaa käytössä pian taipua ja pehmentyä, ja kohta se on hyvinkin laskeutuva ja tuntuu pehmoiselta, turvalliselta, kotoisalta.

Ohuempiin pellavalakanoihin verrattuna yksi hyvä piirre on, että hamppulakana ei tunnu pölisevän. Kuitu ja lakanan pinta on sileämpi kuin pellavaisissani. Muut ominaisuudet ovat samankaltaiset molemmissa: kuumalla ei hiosta, kylmällä lämmittää erinomaisesti. Tuntuma ihoa vasten on miellyttävä.

Hamppu on ympäristöä rakastava kasvi. Sen kasvatuksessa ei tarvitse käyttää torjunta-aineita tai lannoitteita. Ylimääräistä kasteluakaan se ei kaipaa. Jännästi sen kasvatus myös rikastuttaa maaperää niin, että seuraavana vuonna samalla pellolla jonkun muun viljelykasvin on helpompi menestyä.

Mitä enemmän hampun viljelystä lukee asioita, sitä hassummalta tuntuu, että olemme antaneet sen lähes kadota unholaan. Sanotaan muun muassa, että hamppukangas hylkii luontaisesti hometta ja suodattaa valtaosan UV-säteilystä. Jos hamppukangas keksittäisiin nyt, se nimettäisiin luultavasti uuden ajan super ultra hitech-materiaaliksi.

Arctic Floran Tiina on Rovaniemeltä, hänellä on oma tuotemerkki Arctic Flora ja oma mallisto liinavaatteita ja muita tekstiilejä. Kaikki malliston tuotteet ja kuosit suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa. Kangas tulee Euroopasta, missä on hampun kudontaan soveltuvia tehtaita. Mene säkin kurkkaamaan Arctic Floran sivuja. Ja vinkkinä: nää olisi i h a n i a joululahjaksi! Arctic Floran nettisivuille ja verkkokauppaan pääset tästä linkistä

0 kommenttia