Yllättäen sadepäivien jälkeen tulikin helle. Täysi kesä tulvi Torpan tiluksille, ja toi mukanaan ihania tuoksuja joita en tiedä kaivanneensa – ennen kuin huomaa hengittävänsä tuttuja muistoja.
Aitan pärekaton korjaaminen alkoi tänään aamulla. Vaikka minulla ei ollut mitään osuutta remontin tekemisen kanssa (paitsi lasku sitten myöhemmin), en malttanut lähteä pois työmaalta. Tuoreet, vielä kosteat mäntypäreet tuoksuivat huumaavasti lapsuudelle, ikuiselle remontin keskellä asumiselle, vasta sahatulle puulle, kesälle, uudelle talolle. Mikä parasta, se sama tuoksu leijailee Torpan pihamaalla vielä pitkään, kunnes uusi pärekatto alkaa kuivua.
Kepeä tuulenvire toi pihaan myös toisen kauniin tuoksun: kuivan mustikkametsän. Havunneulaset, mustikanvarvut, kesäauringon lämmittämän mättäikön. Ihana tuoksu. Sellaiselta täällä tuoksuu kuumina kesäpäivinä, ja sellaiselta tuoksuu mustikkametsässä ennen kuin sade kastelee luonnon ja muuttaa tuoksuja taas uudenlaiseksi.
Kolmas tuoksuelämys oli yllätys, mutta niin tuoksumuistot yleensä tulevatkin. Yllättäen. Istuin isäni vanhaan autoon auringonpaisteisella pihalla. Lämpö oli nostattanut auton istuinpäällisistä ihan samanlaisen tuoksun kuin kummitätini kuplavolkkarissa 1980-luvun alussa. Samanlainen aurinko ja kesä, samanlainen tuoksu autossa. Sekin oli hyvä tuoksu, muistorikas ja lempeä.
2 Kommentit
Tällä hetkellä kesä tuoksuu kostealle, hieman hiostava ilma. Mutta toivottavasti aurinkoa myös tulee. 🙂
Tuoreen puun tuoksu ja niitetty ruoho, siinä ihania tuoksuja kesälle. Hyvää juhannusta!
Aurinkoa toivon tännekin, huomasin ihan saman äsken kun palasin siskon luota saunomasta – ulkona on aika synkkää, lämmintä ja tunkkaisen kosteaa. Ei ehkä se kaikkein miellyttävin tuoksumaailma noilla elementeillä… Jospa aamulla tuoksuu taas erille. 🙂 Ihanaa juhannusta, ja sopivan rauhallista!