Vanha puutalo etsii uusia asukkaita

Suuri talo, jossa asuin lapsuudestani kymmenen vuotta ja vanhempani kolmekymmentä, hiljeni reilu vuosi sitten helmikuussa. Siitä lähtien talo pidettiin käynnissä sähkölämmityksellä ja pienellä lämmöllä vesikiertoisissa pattereissa. Hakelämpökeskus käännettiin nollille. Käyttövesi kytkettiin päälle vain silloin, kun kävimme talossa. Muutoin talo oli autio.

Tiesimme, että näin ei voi jatkua loputtomiin – vanha puutalo tarvitsee asukkaita, elämää ja energiaa pysyäkseen kunnossa.

Itselläni oli omiakin haaveita: talo on kahteen otteeseen historiansa aikana toiminut majoituskäytössä – miksei se voisi herätä kukoistamaan vielä kerran bed&breakfast-majatalona tämän sympaattisen kylämiljöön keskellä? Mutta aika ja yhden ihmisen resurssit ovat rajallisia. Minulla on rakas torppa, josta haluan pitää huolta ja joka vaatii huomiota. On aika monta muutakin asiaa, jotka vaativat eri suuntiin aikaa, huomiota ja venymistä. Kaikkia unelmia ei ehkä ole tarkoitettu toteutettavaksi yhden eliniän aikana.

Viime viikolla teimme lopullisen ratkaisun: talo laitettiin myytäväksi. Isäni viimeinen urotyö, massiivisen puutalon kunnostus perheeni kodiksi, on nyt yksi päätökseen tullut tarina lisää tämän talon historiassa. Ja nyt talo on etsimässä uusia asukkaita.

Talo on suuri ja uuden remontin edessä. Tällaiseen taloon ei ole helpointa löytää ostajaa. Mutta eihän oikeastaan tarvitse löytää kuin se yksi, joka näkee talossa itselleen sen oikean. Sen potentiaalin, millaiseksi kartanoksi historiallinen talo parhaimmillaan taas voi muuttua. Sen käyttötarkoituksen, mikä näin suurella talolla ja pihapiirin navettarakennuksella voisi olla.

Joten siellä se nyt on, myynti-ilmoitus on Etuovi.com-sivustolla ja talo myytävänä. Nyt sitten odotellaan, että se yksi ja oikea uusi asukas näkee ilmoituksen ja tietää, että jokin etsimänsä on nyt löytynyt.