Olen ollut Torpalla viikon. Tehokkaan viikon: olen saanut aika hyvin alkuun pihatouhuja, korjannut lammasaidan, ottanut kesäkanat vastaan ja laittanut heille lomakodin kuntoon. Käynyt lisäksi kokouksissa ja palavereissa, katsastanut autoa (hylättiin julmasti), tehnyt palkkatöitä koneen äärellä illasta yöhön ja nukkunut melko vähän.
Mutta tänään pidin vapaapäivän. Työn sijaan nautin aurinkoisesta ja lämpimästä kesäpäivästä. Sää kun on pukeutumiskysymys, ja kummasti sitä tuntuu lämpimältä ja suorastaan helteiseltä kun pitää pihamaalla yllään pitkähihaista paitaa, paksua villapaitaa ja sen päällä paksua hupparia…
…Ja kaulahuivia, työhanskoja, farkkuja, villasukkia ja kumisaappaita. Kesäkuu ei tarkoita sitä, että pitäisi katsoa vain kalenteriin ja värjötellä sinnillä ohuessa kesämekossa – ei ainakaan täällä.
Ajoin nurmikkoa niin kauan kuin vanha ruohonleikkurini tänään jaksoi (se uupui kolmesti kesken homman, kunnes päästin sen lepäämään loppupäiväksi). Kannoin polttopuita, siivosin pihaa, vähän hidastelin tahallani. En edes laittanut ruokaa, vaan söin eilen tehtyjä nokkoslettuja (testimielessä gluteenittomia, Jytte-jauhoista). Nurmikkoa leikatessa tuli oikeasti jo niin kuuma, että oli luovuttava parista päällimmäisestä puserosta ja urakan jälkeen oli pakko istua portaille syömään jäätelö. Myöhemmin söin toisen.
Ja illaksi lämmitin saunan. Olen viime vuosina huomannut, että rakastan saunomista, ja kesän ensimmäinen kerta Torpan pihasaunassa oli hieno päätös leppeälle vapaapäivälle. Sauna ja kesä ja Torppa, yhtä rakkautta kaikki.