Yksi asia mitä en yrittäjänä vielä ole oikein oppinut, on työmäärän suhteuttaminen käytettävissä olevaan aikaan. Luulin viettäväni suht kepeää työviikkoa, ja pidin välissä kolme päivää vapaata kun ystävä tuli kylään. Nyt lauantain myöhäisiltana huomaan, että olen tehnyt viikon aikana neljä kuvauskeikkaa.
Kun työmatkat ovat toisinaan pitkiä ja työtunteja kertyy paljon, neljäkin on yhdelle viikolle jo melko paljon. Eihän se kuvaaminen itsessään, mutta jälkikäsittely… Pääsääntöisesti työhön tietokoneen ääressä kuluu aina paljon enempi aikaa kuin kuvaamiseen.
Palasin äsken kotiin koko päivän hääkuvauksista, ja kävin vielä silittelemässä lampaille hyvän yön toivotukset. Lupasin myös, että vietän niiden kanssa enemmän aikaa huomenna. Ihan kuin ne siitä piittaisi, mutta minulla on pikkuisen jo ikävä lampaiden rapsuttelua ja höpöttelyä.
Hetken päästä tanner tömisi, kun lampaat juoksivat vielä pihaan rouskimaan kielon lehtiä. Kun neljä lammasta syö kieloa, siitä syntyy aika rouhea äänimaisema pimeään yöhön.
