Browsing Category

Ruoka

Keittiö Kevät Ruoka Torppa

Kevätväsymystä ja vitamiineja

22/03/2017

Arabia teemuki

Ollapa joka aamu tällainen kaunis kevätaurinko ja terveellinen, kiireetön aamiainen katettuna Torpan sohvan ääreen! Joo-o, se idylli on toteutunut tänä keväänä tasan yhden kerran, jolloin otin myös kuvat hienosta tilanteesta muistoksi.

 

Neilikka kaksivarinen

Viime aikoina syöminen, nukkuminen ja vitamiinien tankkaus ovat jääneet vähiin. Kevätväsymys on yksi tekijä, mutta sitten on kaikki muut talven ja kevään sattumukset, jotka verottavat jaksamista (jaksamista myös siinä, miten viitsii ja ehtii pitää itsestään huolta).

Mutta onneksi on keksitty purkkivitamiineja, ja piristäviä värejäkin saa vaikka tällaisista kauniista kukista. Niillä – ja suklaalla – pärjää siihen asti, kunnes on taas vähän paremmin aikaa huolehtia omasta hyvinvoinnista. Ja Huttulan munkkirinkilöillä aamiaiseksi, kuten viimeksi tänään…

Ruusumaljakko

Ruoka Sisustus Sisustuslehdet

Runebergintorttu ja retrosisustus

05/02/2017

runebergin-torttu

Eilen suuressa talossa syötiin vielä joulutorttuja, mutta tänään synkattiin satokausikalenteria ja otettiin iltateen seuraksi runebergintortut. Vahva suositus Elosen tortuille – oikein hyvää. Ei maistu liikaa punssille, siitä bonuspiste.

runebergintorttu

Suuri talo on sisustukseltaan jotain sellaista, mitä brittiläinen sisustuslehti kuvailisi hienosti termillä eclectic style. Glorian Koti saattaisi muotoilla että kerroksellinen sisustustyyli.

Kaikki vuosikymmenet on täällä edustettuina 1930-luvulta 1990-luvun alkuun, jonka jälkeen ei tälle sisustuksen c-kasetille ole enää mahtunutkaan enää uusia vuosilukuja.

Vaan eipä haittaa: juuri nyt suurinta huutoa ovat 60-luvun retrokalusteet. Ja kas – makuuhuoneessani sattuu olemaan täydellinen, aito  60-luvun nurkkaus kirjahyllyineen ja nojatuoleineen.

hymytyttopatsas

Kun olen näiden eri vuosikymmenien muoti-ilmiöiden keskellä kasvanut ja elänyt, en ehkä osaa ihan jokaista sisustuksellista yksityiskohtaa arvostaa niin kuin pitäisi.

Kirjahyllynkin haluaisin heivata naapurin ohrapeltoon ja kantaa mieluummin tilalle vaikka 90-luvun valkoisen lastulevykaapin. Se kun on a) valkoinen ja b) kätevämpi säilytyskaluste kuin kiikkerä avohyllystö, jonka kissat jonain yönä saavat luultavasti kumoon.

Mutta ehkä nyt leikin muotihipsteriä ja nautin siitä, että huoneeni on juuri nyt trendikäs ja pop.

Ruoka Syksy TeeSeItse

Omenakaaos

31/10/2016

_b1b3835

Ennen tätä syksyä en ole koskaan hyödyntänyt Torpan omenoita. Mihinkään. Tänä vuonna omenat tuottivat kuitenkin niin ylettömän kaaoksen, että asialle oli pakko tehdä jotain.

_b1b3797

En syö omenoita sellaisenaan, ilman erityistä syytä siihen – en vain ole koskaan tullut syöneeksi. Viime syksynä sentään löysin ruusumuffinit, leivonnaisen johon saa käytettyä pari-kolme omppua kerrallaan.

Nyt se ei riittänyt mihinkään. Viidessä puussa oli kaiketi miljoonia omenoita. Ainakin tuhansia.

Viime syksynä sain ystävältäni purkillisen ihanaa, itsetehtyä omenahilloa, ja ajattelin että en ikinä osaisi tehdä vastaavaa. Nyt omenasato ei oikein jättänyt vaihtoehtoja – joten käärin hihat ja päätin yrittää. Ja kas: hillon tekeminen ei ollutkaan vaikeaa. Alkukesästä olin harjoitellut mansikoilla, nyt omenahillo oli helppoa joskin työlästä. Omenoiden kuoriminen tuotti hiertymiä kämmeniin ja lievän rasitusvamman kyynärvarteen.

_b1b4697

Eihän siihen hilloonkaan mennyt kuin pieni murto-osa kaikista omenoista. Onnekseni olen saanut Torpalle valtavan lintupopulaation, joka auttoi urakassa tunnollisesti. Pikku hiljaa omenat ovat huvenneet, ja lintuni luultavasti pulskistuneet aika tavalla.

Ja minulla on jääkaappi puolillaan hillopurkkeja. Nam. Ja röyh.

_b1b3837

Juhlat Metsä Mökkivieraat Pihamaa Ruoka Vierasmaja

Näitä hetkiä varten

21/08/2016

_B1B1865 copy

Seitsemän vuotta puunaamista, remonttia, maalausta, sisustamista, pihahommia, loputonta uudelleen tekemistä. Ja sitten joskus sellainen hetki, jolloin kaikki on niin kuin kuuluu olla: tähtitaivas, lämmin kesäilta, kynttilälyhdyt koivun oksalla, vierasmajassa kajastava valo. Pihassa rätisevä tuli, viltti, kaikki pienet detaljit kohdallaan. Kaikki täydellistä.

Niitä hetkiä varten kaikki uurastus on tehty. Ja ne hetket innostavat jatkamaan. Ehkä ensi kesänä torpan pihamaalla on taas vähän lisää tunnelmaa ja tunnelmavaloa.

_B1B1840

Sain eilen vieraakseni leppoisan autolastillisen kaupunkilaisia. Vaikka en ehtinyt imuroida enkä käydä suihkussa, ne asiat eivät olleetkaan maailmanloppu. Söimme ensi töiksemme ison pinon lettuja ja mansikkahilloa, sen jälkeen menimme tyttöjen kanssa sienimetsään ja sain leikkiä varsinaista eräopasta sienituntemukseni kanssa (jota on ehtinyt kertyä varsin vähän, mutta kantarellit nyt aina tunnistaa).

Illalla saunottiin ja syötiin. Ja aika hyvä lopputulos – neljästä vieraastani sain yhden ihastumaan tekemiini lampaankääpä-nugetteihin!

_B1B1761 torpantytto

Mutta mikä päätös illalle: tähtitaivaan alla kuun valossa tunnelmointia, elävän tulen ääressä paahdettuja vaahtokarkkeja. Kitara, musiikki. Ja ne minulle tärkeät kynttilät, lyhdyt ja tunnelmavalot tuikkimassa eri puolilla pihaa. Minä viltin alla villasukissa tähtiä tiiraillen. Siihen oli helppo torkahdella.

Metsä Ruoka

Lautasella pelkkää kantarellia

19/08/2016

_B1B9227

Poimin tämän kesän ensimmäiset keltavahverot 6.7.2016. Siitä lähtien jääkaapissani on ollut täysi kulho kantarelleja, välillä kaksikin. Siispä syön sieniä ihan joka päivä. Luultavasti kohta on sienikiintiö jo niin täynnä, että olen vain tyytyväinen kun satokausikalenteri vaihtuu johonkin muuhun. Vaikka säilykeananakseen.

_B1B7499

Kantarelleja, tai kanttarelleja niin kuin itse mieluummin kirjoitan, puskee vieläkin joka paikassa pintaan. Enkä voi jättää niitä metsään, en vain voi. Kaupassa olisivat kalliitakin, sitä paitsi.

Mutta kuinka monesti ihmisen pitää tehdä sama virhe ennen kuin oppii? Olen ainakin 15 kertaa kesän aikana lähtenyt ihan vain pikipäin maastoon, ilman sieniajatuksia, ja palannut kotiin kanttarelleja kädet tai hupparin taskut täynnä. Viimeksi oli vielä polkupyöräkin mukana ja pyörästä kumit tyhjänä, ei ollut ihan helppoa taiteilla kantamusten kanssa kotiin asti.

Muovipussi farkuntaskuun lähtiessä, ei se voi olla niin vaikeaa. Vai olenko vain toivottoman puupää.

Marjat Metsä Ruoka

Myöhässä mustikasta

03/08/2016

mustikat2016

Tässä on kuulkaa minun ensimmäiset mustikat tältä kesältä. olen pahasti myöhässä mustikkaurakoinnista, sillä väliin tulivat varoittamatta ne kantarellit ja vadelmat ja viinimarjatkin ovat näköjään jo kypsiä (lampaat ja kanat ovat aloittaneet jo niiden sadonkorjuun…)

Mutta mustikat! Ne joita olen viime vuosina poiminut yli oman tarpeen – nyt olen ennättänyt kerätä vain tämän erän. Litran.

No, luotan siihen että vielä ensi viikolla ehtii… Ja itse asiassa tälläkin viikolla on ehdittävä, sillä aikeena on tehdä mustikkapiirakkaa viikonlopun synttärijuhliin. Tämä litra meni suoraan pakastimeen, äidin ja isän kellariin odottamaan talvea.

 

Metsä Ruoka

Metsäsesonki alkaa, heippa

06/07/2016

_B1B3675 2

Pysähdyin mökkitien laitaan poimimaan muutaman metsämansikan. Ja pari lisää. Sitten oli pakko viedä auto pihaan ja hakea litran kattila. Sekin täyttyi. Apua – mistä tällainen määrä villejä mansikoita on ilmestynyt??

Mustikat on myös kypsiä. Ja kanttarellit. Vadelmat ei onneksi ihan vielä. Mitä jos siirrän Torpan sivupisteen tuonne mäntykankaalle metsään ja palaan sitten syksymmällä takaisin?

Mietin kyllä ihan vakavissani tänään päivällä, että pitäiskö pykätä joku laavu tuonne metsään. En ole aiemmin tullut miettineeksi, mutta olisihan se näppärä jos ei jaksa tiluksille kävellä kaiken metsimisen välissä. Luulen että sinnekin saa postilaatikon, kun vaan vähän maksaa Lähilaatikko-palvelulisää (josta lisää myöhemmin…)

Juhannus Kesä Laiskottelu Loma Pihamaa Ruoka

Tyttöjen ilta, tyttöjen juhannus

26/06/2016

_B1B0177

Torpan juhannusta vietettiin For Girls Only -teemalla. Keskikesän juhlaa viettivät kanssani Anna-Maria (miten kivaa että olit luonani Torpalla!), neljä kanarouvaa sekä kolme lammasneitoa – ja juhannuspäivän iltana seuraan liittyi vielä neljäskin pikkuinen karitsatyttö.

_B1B0124

Toinen juhlapäiviemme kantava teema oli joutilaisuus. Ensimmäistä kertaa tänä kesänä vietin pari päivää täysin laiskana, tekemättä juuri mitään. Tosin laiskottelu herätti minussa erikoisen piirteen: hääräsin keittiössä epänormaalin aktiivisesti. Mutta kyllä me sitten herkuteltiinkin, ja taisimme syödä melkein kaiken mitä keittiössä valmistui. Muun ajan lähinnä loikoilimme terassilla, pohdimme elämän peruskysymyksiä, valvoimme aamunsarastukseen ja nukuimme pitkälle aamupäivään.

_B1B0113

Kokkoa ei jaksettu, niinpä hilasin terassin viereen vanhan peltisaavin joka toimi jonkinlaisena sisustuskokkona aattoillassamme. Sen äärellä saatiin myös paahtaa vaahtokarkkeja. Niin toimetonta, niin suloista. Lämpimässä kesäyössä, jossa ei tule lainkaan pimeä.

_B1B0194

Kiitos juhannus! Tänä vuonna olit minulle erityisen hyvä.

 

Kaupunki Keittiö Ruoka Torppa

Pakastimen tyhjentäminen

01/06/2016

_B1B5725 2

Päätin jo kevättalvella tyhjentää ja sulattaa kaupunkikodin pakastimen. Jään paksuudesta päätellen ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Mutta sitten tulikin kaikenlaista estettä: Testaanpa voiko pekonia pakastaa. Ai sitruunan voi laittaa pakkaseen ja käyttää myöhemmin. Onpa tämä jäätelön itsetekeminen kivaa.

Pakastin ei tyhjentynyt, päin vastoin. Sinne alkoi ilmestyä erilaisia pikku purnukoita ja pusseja, kokeilueriä vähän kaikenlaista.

_B1B5727 2

Kun oli kaksi viikkoa aikaa ennen kesämuuttoa Torppaan, otin projektista niskaotteen. Tein inventaarion, laadin lukujärjestyksen ja yhdistelin ruoka-aineita erilaisiksi jämäaterioiksi.

Ja voilà! Kaksi yötä muuttopäivään, ja pakastin on sulatuksessa. Kun ei sitä lukujärjestystä voinut tietenkään tehdä niin, että olisin jäänyt vähän enemmän aikavaraa sulattamisen kanssa.

_B1B5732 2

Tänään illalla sainkin huhkia kyökissä: sitruuna-katkarapu-kanttarellipastaa, ruusumuffineita, vuohenjuusto-mansikka-pestopiiraita, marjasmoothieta aamuksi. Toivottavasti syksyllä voin tuoda samaan pakastimeen taas purkkitolkulla mustikkaa ja vadelmaa Torpalta. Ja ehkä niitä vuohenputkia, nokkosia ja mitäkaikkea.

Kanttarellit aion kuitenkin syödä tuoreena, ovat huomattavasti parempia niin.

 

Kaupunki Ruoka Torppa

Projekti Kitchen Goddess etenee

25/05/2016

kollaasi

Ihan tavallinen arkipäivän aamupala tekeillä. Vaikka ekassa kuvassa näytän ehkä siltä, etten tietäisi mitä olen tekemässä, kuva hämää: oikeastihan teen liekityshommia kotikeittiössäkin joka päivä.

Lapsuuteni kodissa ruoka oli asia, jolla lähtee nälkä aina seuraavaan ruoka-aikaan saakka. Ehkä siksi olen vieläkin vähän samalla linjalla: jos on nälkä, syön jotain mitä kaapista ensimmäisenä käsiin osuu tai poikkean hetken mielijohteesta mäkkäriin, kun se on nopeaa eikä aikaa tuhlaannu suotta niin arkiseen asiaan kuin syömiseen.

Jotain on kuitenkin tapahtunut, sillä viimeisen parin vuoden aikana olen alkanut pikkuisen kiinnostua ruoasta. Siis ihan oikeasta ruoasta.

_B1B3278 3

Nautin valtavasti siitä, kun saan istua valmiiseen illallis- tai aamiaispöytään. Mutta nyt tämä aamiaistyöpaja taisi kertoa, että ehkä osaisin joskus tarvittaessa itsekin. Kas tässä, uppomuna-paahtopaistibaageli tankoparsalla, paahdetuilla tomaateilla ja pinaatilla.

Pohjana tuossa on perinteinen vesirinkeli, juuri sellainen mitä lapsuudessani syötiin päiväkahvin kanssa kastamalla rinkelin kulmaa kahviin tai minun kohdallani maitolasiin. Jotain tuttua ja turvallista siis tässäkin annoksessa.

_B1B3225 2

Kuten aiemminkin olen maininnut, olen keittiöhengettärenä vielä ihan aloittelija. Mutta hyvässä seurassa (kiitos Ansku!) ja hyvällä opastuksella uskalsin kokeilla juttuja, mitä en ehkä kotona omin päin lähtisi testaamaan. Kuten uppomunan valmistusta ja flambeerausta (josta hetken aikaa pohdimme, mitä se mahtaa edes tarkoittaa).

Kuvan punajuurimarinoitu graavilohi jäi minulta kokonaan maistamatta. Se oli yksi niistä jutuista mitkä emäntämme, sangen herttainen ja kannustava Sara La Fountain oli tehnyt etukäteen valmiiksi. Muuten olisimme hikoilleet keittiössä vielä illallakin.

_B1B3310 2

Jälkiruokani (kuva alla) ei ollut ulkonäöllä pilattu – en tiedä miten sain siitä tuon näköisen kun kaikilla muilla (kuva yllä) oli lopputuloksena toinen toistaan kauniimpia, orvokeilla koristeltuja miniatyyrikakkuja.

Mutta maku on kai se tärkeämpi osuus, ja se että liekitetyt hedelmät tuossa ovat ihan itse tehtyjä. Nyt jo mietin, miltä mahtaisi maistua torpan oma raparperi liekitettynä – luulen että testaan sitä vielä kesän aikana… Sammutuspeitteen sain pari vuotta sitten torpalle synttärilahjaksi, se tulee olemaan varmuuden vuoksi vieressä.

_B1B3316 2

Koko aamiaisworkshopista on kiittäminen ihanaa Anskua, joka kutsui minut tiistaiaamuksi mukaansa Espan Kokkikoululle. Siellä bloggaajat pääsivät testailemaan suonenjokelaisia Keski-rinkeleitä erilaisilla täytteillä, enkä tiedä oliko mukavampaa se itse tekeminen vai syöminen. Mutta nyt ainakin uskallan sanoa, että olen taas pari pientä askelta lähempänä kitchen goddess -taitotasoa. 🙂

Ilona liekeissä -kuvista myös kiitos Anskulle!