Linnunpönttö, kolme mallia

Linnunpontto talo

Tiluksillani asuu tosi paljon lintuja, eri kokoja ja malleja. Ja heille minulla on ollut tarjolla YKSI linnunpönttö. Voitte arvata että sillä on riittänyt kysyntää, tarjouskaupassa voisi kyseisen asunnon hinta nousta aika kovaksi.

Tänä keväänä sain vihdoin aikaiseksi asentaa pari uutta. Se on jonkin sortin alku, kun tavoitteena on ainakin parikymmentä tai vaikka jokaiselle oma. Jos olisin näppärämpi puukässähommissa, pönttöjä varmaan olisikin jo enemmän.

think outside the box 2

Vanha pönttö on perinteinen malli. Ja kaksikerroksinen, sillä sen katolle tehdään joka vuosi myös miellyttävän ilmastoitu avopesä.

Linnunpontto poimuri

Nyt tarjolla on myös pari modernia asuntoa – miltä kuulostaisi funkkishenkinen poimuripönttö tai merellinen bungalow? Mielenkiinnolla odotan, että uudet asukkaat uskaltautuisivat asettumaan taloksi.

Linnunpontto mokki

Riikalle erityiskiitos upeasta diy-poimurihuvilasta, jonka sain viime kesänä synttärilahjaksi! Ja ihanan Peace & Style -blogin Anskulle suurkiitos bungalowista. Se on nyt Torpan oman vierasmaja-bungalowin seinässä odottamassa asukkaita :)

Villiyrtit, täällä taas

Vuohenputki

Oon odottanut jo pitkään että tämä kausi alkaa. Että pääsen keräämään ruokani suoraan pihasta ja metsästä. Nyt se on vihdoin täällä!

Alkuviikosta piha alkoi yhtäkkiä elää. Kuivat lehdet vaan rapisivat, kun sinivuokot alkoivat puskea esille ja seuraavana päivänä kukat olivat jo auki. Yhden päivän aikana myös ruoho alkoi vihertää eteläseinustalla. Ja tiesin jo odottaa: samaan aikaan nousivat esiin ensimmäiset lilliputti-kokoiset vuohenputken versot.

Villiyrtti

Nyt niitä voi jo kerätä keittiöön, ja olen kulhoni kanssa jo menossa. Nokkonen ei ole ihan vielä ehtinyt täällä kasvuun, mutta sen vuoro lienee jo muutaman päivän päästä.

Oman lempparini eli vuohenputkipiiraan leipomisesta intoilin jo vuosi sitten, lukekaapa tästä lisää!

Luovuus lomalla

Teemuki

Kevään tullen olen käynyt hitaaksi. Illalla uni ei tule, aamulla herään liian varhain. Päivällä ei varsinaisesti väsytä, mutta olo on nuutunut ja työt etenevät tahmeasti. Kaikki muukin tuntuu vähän nihkeältä, liikunta ei kiinnosta yhtään, syön suklaata enemmän kuin ruokaa ja mieluiten makaisin peiton alla villasukissani kellon ympäri.

Ehkä asialle piti tehdä jotain.

Aamiainen

Olen ollut yrittäjänä kaksi vuotta. Sinä aikana en ole tainnut pitää ihan oikeaa 24/7 lomaa, enkä kouluaikojen jälkeen eli pariinkymmeneen vuoteen oikein ole pysynyt kärryillä milloin on talviloma, arkipyhä, kesälomakausi, joululoma tai syysloma. Sairasloma on niitäkin vieraampi juttu.

Freelancerin ja yrittäjän työt on vähän semmoisia, ja muukin elämä on. Olen aika touhukas, enkä osaa vain lojua koska on niin paljon asioita mitä pitää ja mitä haluan tehdä.

Mutta aina voi oppia uusia asioita.

Edelleen Alice

Niinpä soitin maanantaina pitäjän terveyskeskukseen, ja kysyin mitä pitää tehdä jos yrittäjänä haluan sairaslomalle. Tiistaina kävin lääkärin päivystyksessa hakemassa semmoisen. Lääkäri ei ehkä ihan hoksannut kun sanoin olevani väsynyt – sain lähetteen kilpirauhaskokeisiin ja tiedustelun tarvitsenko unilääkettä. En ehkä muistanut tarkentaa, että olen väsynyt sillein henkisesti. Stressiä, muita harmeja, kaikenlaista on tapahtunut. Vaikka mitä kaikenlaista. Ja nyt kun pahin kiire hellittää, minun on kai aika vähän nuupahtaa.

Nyt pöydällä on todistus työkyvyttömyydestä, alkuun kahdeksi viikoksi. Töitä on kesken ja monta muutakin asiaa, enkä tietenkään ehdi olla kahta viikkoa villasukat jalassa peiton alla vaikka luulen että se olisi aika mukavaa. Sen sijaan yritän viettää edes osa-aikaista saikkua, nyt kun se lukee oikein paperilla. Ehkä todistus lääkäriltä on pikemminkin psykologinen juttu itselleni: olen saanut luvan olla väsynyt.

Pieni lepo ja akkujen lataaminen voi kieltämättä tehdä ihan hyvää. Luovassa työssä väsymys on haitaksi; ajatus ja ideat eivät lennä työpöytää korkeammalle, jos niille ei ole tilaa ja aikaa. Toisaalta ideoita on nytkin niin paljon, että uuvuttaa sekin etten ehdi tai jaksa toteuttaa niistä juuri tässä hetkessä yhtään mitään. Yritystä pitäisi kehittää, torppaa pitäisi kehittää, torpan tyttöä brändätä ja ehkä muutakin elämää joskus elää.

Siispä: pieniä askelia levon ja hyvinvoinnin suuntaan. Nukun aamulla mahdollisimman pitkään. Hierojasta olen jo kysellyt suosituksia. Ja Ansku, olen nyt syönyt vain kauraleipää. Olen myös juonut vihreää teetä, ja pakastimessa olevaa pinaattipussia olen ajatellut joka päivä, vaikka se ei vielä ole pakastimesta päässyt lautaselle asti…

Pääsiäisen perinne

Pääsiäiskoriste

Pääsiäisenä olen perinteisesti tehnyt mitä sattuu. Yleensä töitä, viime vuonna harvinaisesti jopa vapaata läheisten seurassa. Mutta on sentään jotain, mikä täytyy olla joka vuosi: keväisen vihreä, vakosametilla verhoiltu pehmokana.

Pajunkissat

Liekö tuo vähän pelottavan näköinen pehmokana pelotellut virpojat pois ovelta Helsingin-kodissa, kun ei kukaan talon lapsiperheistä tullut palmusunnuntaina rimputtelemaan ovikelloa…

Nyt kana muutti kanssani maalle. Toivon että se viihtyy raikkaassa metsäisessä kevätilmassa yhtä hyvin kuin minä.

Kevätaamun meteli

Lintulauta

Varhain aamusella heräsin uudenlaiseen meteliin. Pikkulinnut huutelivat kuorossa ikkunan takana, ja mietin jo ovatko oppineet tilaamaan lisää ruokaa laudalle.

Totesin, että talven kanta-asiakkaat olivat yhtä rauhallisia kuin ennenkin – mutta kesäasukkaat olivat saapuneet. Monikymmenpäinen jengi peipposia ja vihervarpusia hääräsi lintulautojen ympärillä, olivat varmaan juuri tulleet. Ja sen tähden oli kai pakko pitää pikkuisen meteliä itsestään.

Hömötiainen

Tutut tiaiset ja punatulkut eivät minusta enää juurikaan piittaa. Kuvatakin saa, kunhan saavat syödä samalla. Uudet tulokkaat sen sijaan vielä ujostelivat kameraa, mutta tuolla niitä on. Aika paljon.

Ja kohta minä saan hakea vielä yhden 20 kilon säkin siemeniä noille pienille, jotka syövät enemmän kuin päälle päin uskoisi.

Vihervarpunen

Kevätväsymystä ja vitamiineja

Arabia teemuki

Ollapa joka aamu tällainen kaunis kevätaurinko ja terveellinen, kiireetön aamiainen katettuna Torpan sohvan ääreen! Joo-o, se idylli on toteutunut tänä keväänä tasan yhden kerran, jolloin otin myös kuvat hienosta tilanteesta muistoksi.

 

Neilikka kaksivarinen

Viime aikoina syöminen, nukkuminen ja vitamiinien tankkaus ovat jääneet vähiin. Kevätväsymys on yksi tekijä, mutta sitten on kaikki muut talven ja kevään sattumukset, jotka verottavat jaksamista (jaksamista myös siinä, miten viitsii ja ehtii pitää itsestään huolta).

Mutta onneksi on keksitty purkkivitamiineja, ja piristäviä värejäkin saa vaikka tällaisista kauniista kukista. Niillä – ja suklaalla – pärjää siihen asti, kunnes on taas vähän paremmin aikaa huolehtia omasta hyvinvoinnista. Ja Huttulan munkkirinkilöillä aamiaiseksi, kuten viimeksi tänään…

Ruusumaljakko

Sisustusvimma vie loputkin yöunet

skandinaavinen-sisustus

Kävin Helsingissä yhden yön työreissulla. Siellähän sitä ehtii sitten nukkua, kun kissat eivät ole pitämässä hereillä… Joopa. Kesken myöhäisillan iski sellainen kevätpörriäis-sisustusvimma, että en tahtonut päästä nukkumaan ollenkaan.

Oli näes kesken yön pakko vähän ideoida, suunnitella, selata nettikauppoja ja tehdä pari tilausta kamarin pellavaisiin liinavaatevalikoimiin.

vihrea-sisustus

Viikko sitten pyörähdin Sokoksella ja ostin pikkuisen Skog-kynttilän, jota olin haaveksinut jo pitkään.

En yhtään välitä huonetuoksuista enkä -kynttilöistä, nykyisin en edes hajuvesistä omalla iholla. Mutta tämä kynttilä! Se tuoksuu joulukuuselta ja havumetsältä sateen jälkeen. Se on puhdas tuoksu, täydellinen.

sisustus-2017

HM Homen alesta olin hiljattain ostanut pienen kompassilautasen. Puuvillainen torkkupeite on Habitatista syksyltä.

Tänään Helsingistä lähtiessä kävin vielä ihan nopeasti Sokoksen kodinosastolla kurkkaamassa, olisiko vielä yksi kiva kynttilälyhty tarjouksessa. Ja olihan se… Arvatkaas kuinka monta tavaraa sieltä sitten lopulta kannoin bussiin.

Mikä ihme minuun on mennyt – olen jo pitkään myynyt turhaa tavarakuonaa kirppareilla ja vältellyt ylipäätään kaikkea shoppailua, ja nyt Helsingin-reissuilla käyn ostelemassa vaikka mitä.

Vieritän kevään syyksi. Myös tuon syksyllä ostetun puuvillaryijyn.