Browsing Category

Kevät

Ajatuksia Hyvinvointi Kevät Laiskottelu Luovuus Yrittäjyys

Luovuus lomalla

28/04/2017

Teemuki

Kevään tullen olen käynyt hitaaksi. Illalla uni ei tule, aamulla herään liian varhain. Päivällä ei varsinaisesti väsytä, mutta olo on nuutunut ja työt etenevät tahmeasti. Kaikki muukin tuntuu vähän nihkeältä, liikunta ei kiinnosta yhtään, syön suklaata enemmän kuin ruokaa ja mieluiten makaisin peiton alla villasukissani kellon ympäri.

Ehkä asialle piti tehdä jotain.

Aamiainen

Olen ollut yrittäjänä kaksi vuotta. Sinä aikana en ole tainnut pitää ihan oikeaa 24/7 lomaa, enkä kouluaikojen jälkeen eli pariinkymmeneen vuoteen oikein ole pysynyt kärryillä milloin on talviloma, arkipyhä, kesälomakausi, joululoma tai syysloma. Sairasloma on niitäkin vieraampi juttu.

Freelancerin ja yrittäjän työt on vähän semmoisia, ja muukin elämä on. Olen aika touhukas, enkä osaa vain lojua koska on niin paljon asioita mitä pitää ja mitä haluan tehdä.

Mutta aina voi oppia uusia asioita.

Edelleen Alice

Niinpä soitin maanantaina pitäjän terveyskeskukseen, ja kysyin mitä pitää tehdä jos yrittäjänä haluan sairaslomalle. Tiistaina kävin lääkärin päivystyksessa hakemassa semmoisen. Lääkäri ei ehkä ihan hoksannut kun sanoin olevani väsynyt – sain lähetteen kilpirauhaskokeisiin ja tiedustelun tarvitsenko unilääkettä. En ehkä muistanut tarkentaa, että olen väsynyt sillein henkisesti. Stressiä, muita harmeja, kaikenlaista on tapahtunut. Vaikka mitä kaikenlaista. Ja nyt kun pahin kiire hellittää, minun on kai aika vähän nuupahtaa.

Nyt pöydällä on todistus työkyvyttömyydestä, alkuun kahdeksi viikoksi. Töitä on kesken ja monta muutakin asiaa, enkä tietenkään ehdi olla kahta viikkoa villasukat jalassa peiton alla vaikka luulen että se olisi aika mukavaa. Sen sijaan yritän viettää edes osa-aikaista saikkua, nyt kun se lukee oikein paperilla. Ehkä todistus lääkäriltä on pikemminkin psykologinen juttu itselleni: olen saanut luvan olla väsynyt.

Pieni lepo ja akkujen lataaminen voi kieltämättä tehdä ihan hyvää. Luovassa työssä väsymys on haitaksi; ajatus ja ideat eivät lennä työpöytää korkeammalle, jos niille ei ole tilaa ja aikaa. Toisaalta ideoita on nytkin niin paljon, että uuvuttaa sekin etten ehdi tai jaksa toteuttaa niistä juuri tässä hetkessä yhtään mitään. Yritystä pitäisi kehittää, torppaa pitäisi kehittää, torpan tyttöä brändätä ja ehkä muutakin elämää joskus elää.

Siispä: pieniä askelia levon ja hyvinvoinnin suuntaan. Nukun aamulla mahdollisimman pitkään. Hierojasta olen jo kysellyt suosituksia. Ja Ansku, olen nyt syönyt vain kauraleipää. Olen myös juonut vihreää teetä, ja pakastimessa olevaa pinaattipussia olen ajatellut joka päivä, vaikka se ei vielä ole pakastimesta päässyt lautaselle asti…

Kanat Kevät Perinne Pihamaa

Pääsiäisen perinne

14/04/2017

Pääsiäiskoriste

Pääsiäisenä olen perinteisesti tehnyt mitä sattuu. Yleensä töitä, viime vuonna harvinaisesti jopa vapaata läheisten seurassa. Mutta on sentään jotain, mikä täytyy olla joka vuosi: keväisen vihreä, vakosametilla verhoiltu pehmokana.

Pajunkissat

Liekö tuo vähän pelottavan näköinen pehmokana pelotellut virpojat pois ovelta Helsingin-kodissa, kun ei kukaan talon lapsiperheistä tullut palmusunnuntaina rimputtelemaan ovikelloa…

Nyt kana muutti kanssani maalle. Toivon että se viihtyy raikkaassa metsäisessä kevätilmassa yhtä hyvin kuin minä.

Eläimet Kevät Linnut Pihamaa

Kevätaamun meteli

03/04/2017

Lintulauta

Varhain aamusella heräsin uudenlaiseen meteliin. Pikkulinnut huutelivat kuorossa ikkunan takana, ja mietin jo ovatko oppineet tilaamaan lisää ruokaa laudalle.

Totesin, että talven kanta-asiakkaat olivat yhtä rauhallisia kuin ennenkin – mutta kesäasukkaat olivat saapuneet. Monikymmenpäinen jengi peipposia ja vihervarpusia hääräsi lintulautojen ympärillä, olivat varmaan juuri tulleet. Ja sen tähden oli kai pakko pitää pikkuisen meteliä itsestään.

Hömötiainen

Tutut tiaiset ja punatulkut eivät minusta enää juurikaan piittaa. Kuvatakin saa, kunhan saavat syödä samalla. Uudet tulokkaat sen sijaan vielä ujostelivat kameraa, mutta tuolla niitä on. Aika paljon.

Ja kohta minä saan hakea vielä yhden 20 kilon säkin siemeniä noille pienille, jotka syövät enemmän kuin päälle päin uskoisi.

Vihervarpunen

Keittiö Kevät Ruoka Torppa

Kevätväsymystä ja vitamiineja

22/03/2017

Arabia teemuki

Ollapa joka aamu tällainen kaunis kevätaurinko ja terveellinen, kiireetön aamiainen katettuna Torpan sohvan ääreen! Joo-o, se idylli on toteutunut tänä keväänä tasan yhden kerran, jolloin otin myös kuvat hienosta tilanteesta muistoksi.

 

Neilikka kaksivarinen

Viime aikoina syöminen, nukkuminen ja vitamiinien tankkaus ovat jääneet vähiin. Kevätväsymys on yksi tekijä, mutta sitten on kaikki muut talven ja kevään sattumukset, jotka verottavat jaksamista (jaksamista myös siinä, miten viitsii ja ehtii pitää itsestään huolta).

Mutta onneksi on keksitty purkkivitamiineja, ja piristäviä värejäkin saa vaikka tällaisista kauniista kukista. Niillä – ja suklaalla – pärjää siihen asti, kunnes on taas vähän paremmin aikaa huolehtia omasta hyvinvoinnista. Ja Huttulan munkkirinkilöillä aamiaiseksi, kuten viimeksi tänään…

Ruusumaljakko

Kevät Sisustus

Sisustusvimma vie loputkin yöunet

01/02/2017

skandinaavinen-sisustus

Kävin Helsingissä yhden yön työreissulla. Siellähän sitä ehtii sitten nukkua, kun kissat eivät ole pitämässä hereillä… Joopa. Kesken myöhäisillan iski sellainen kevätpörriäis-sisustusvimma, että en tahtonut päästä nukkumaan ollenkaan.

Oli näes kesken yön pakko vähän ideoida, suunnitella, selata nettikauppoja ja tehdä pari tilausta kamarin pellavaisiin liinavaatevalikoimiin.

vihrea-sisustus

Viikko sitten pyörähdin Sokoksella ja ostin pikkuisen Skog-kynttilän, jota olin haaveksinut jo pitkään.

En yhtään välitä huonetuoksuista enkä -kynttilöistä, nykyisin en edes hajuvesistä omalla iholla. Mutta tämä kynttilä! Se tuoksuu joulukuuselta ja havumetsältä sateen jälkeen. Se on puhdas tuoksu, täydellinen.

sisustus-2017

HM Homen alesta olin hiljattain ostanut pienen kompassilautasen. Puuvillainen torkkupeite on Habitatista syksyltä.

Tänään Helsingistä lähtiessä kävin vielä ihan nopeasti Sokoksen kodinosastolla kurkkaamassa, olisiko vielä yksi kiva kynttilälyhty tarjouksessa. Ja olihan se… Arvatkaas kuinka monta tavaraa sieltä sitten lopulta kannoin bussiin.

Mikä ihme minuun on mennyt – olen jo pitkään myynyt turhaa tavarakuonaa kirppareilla ja vältellyt ylipäätään kaikkea shoppailua, ja nyt Helsingin-reissuilla käyn ostelemassa vaikka mitä.

Vieritän kevään syyksi. Myös tuon syksyllä ostetun puuvillaryijyn.

Ajatuksia ItseTein Kevät Luovuus Näpertely Pihamaa TeeSeItse

Havaintoja

11/05/2016

think outside the box 2

Viime aikojen huomioita maalaiselämästä:

Havainto I

Linnunpöntöt eivät valmistu itsestään ja odottamalla. Onneksi lintuni ovat omatoimisia ja osaavat rakentaa itse. Pesäpaikan valinnassa olen aistivinani lievää kuittailua siitä, että niitä pysyviä pönttöjä ei tänäkään keväänä ole tullut tontille lisää.

_B1B9882

 

Mustarastaan pesässä on pian tohinaa. Viime kesänä yksi pesä oli tehty lähes samaan paikkaan, mutta tuon punaisen lintulaudan laidalle (katso kuva!).

Havainto II

rasymatto

Räsymatto sen sijaan voi valmistua aikanaan, tai jopa etuajassa. Aloitin kaksi vuotta sitten, ja silloin varovaisesti arvelin että projekti vienee viisi vuotta. Vaan ei – luulen että kohta on jo valmista! Eihän se ole aika eikä mikään, kaksi vuotta.

Havainto III

pitsiliinat

Luovuuden puuskat tulevat yllättäen ja isoina ryppäinä. Joskus ei huvita mikään, ja välillä tuntuu että edes ideoita ei synny millään. Ja sitten taas… jonain päivänä on pakko aloittaa uuden taulun väkertäminen, siinä sivussa tehdä sängynpäätyä, uusia portaiden alimmaisen askelman kiveys, ommella verhoja ja aloittaa uuden räsymaton (!!!) materiaalien kerääminen.

Kaikki yhtä aikaa, luonnollisesti.

Hortoilu Keittiö Kevät Omavaraisuus Pihamaa Ruoka Villiyrtit

Vuohenputki lautasella

07/05/2016

_B1B0215web

Villiyrtit. Koska olen kitchen goddess -osastolla vielä jossain varovaisella alkeiskurssitasolla, ei ole oikeastaan ihme että villivihannekset olivat myös ihan uusi juttu keittiössäni. Onneksi on tuttuja, joilta saa hyviä vinkkejä – kuten Sopivan ihana -blogi, jonka kautta sain herätyksen testata ehkä maailman helpointa villivihannesta: vuohenputkea.

Maku muistuttaa mietoa persiljaa, ja juuri sen verran mietoa että nirsommallekin luulisi kelpaavan salaatissa, leivän päällä tai piirakassa. Vuohenputkessa on internetsin tietolähteiden mukaan rutkasti c-vitamiinia, rautaa ja magnesiumia. Ja jos miettii että mahtaako kasvi sekoittua kerätessä koiranputkeen niin eipä hätää, kun sitäkin voi syödä vaikka ei kaiketi ihan yhtä hyvää olekaan.

_B1B0249web

Torpan tiluksilla vuohenputkea kasvaa ihan joka paikassa, joten pikkuisten kevätlehtien kerääminen on lapsellisen helppoa. Ja jos haluaa käyttää termiä satokausituote, vuohenputki on todella sitä eikä mikään kallis eteläeurooppalainen tuontiviherrys.

_B1B0232web

Ekat kerrat pitävät mielen nuorekkaana, kuulemma. Viime kesän lopulla yksi sellainen ruokapuolen juttu olivat kanttarellit, nyt vuohenputki. Korvasienien etsimistä tällä viikolla yritin mutta en vielä osannut. Ehkä se korvasieni-eka-kerta osuu kohdalle sitten ensi keväänä, jos en nyt ehdi tai osaa. Niin ja vuohenputkipesto, se kuulostaa sen verran hauskalta että voisin ehkä kokeilla seuraavaksi… Piiras menee ainakin jatkoon.

_B1B0255web

Niin ja se ohje: piiraspohja voi olla mikävaan suolainen piirakkapohja. Olin tällä kertaa laiska ja ostin kaupasta valmiin pohjan, kun oli nälkä ja väsymys ja halu saada jotain pikaruokaa nopeasti valmiiksi. Täytteenä tässä on 1 prk ruokakermaa, 2 luomumunaa, suolaa, mustapippuria, vuohenputkea, vuohenjuustoa, tomaattia, pinjansiemeniä, emmentalraastetta. That’s it.

Eläimet Kevät Luonto Pihamaa

Kevät ja tulva mökkitiellä

09/04/2016

_B1B0633 web

Metsän sulavat lumet, pihan pehmenevät painanteet, tulviva mökkitie. Kevät on tullut.

Pari vuotta sitten mökkitien puoliväliin uusittiin ojarumpu. Edellinen oli vanha ja lohkeili palasiksi, se kun oli jotain isän kierrätysviemäriputkea. Nyt oli tavoitteena saada vihdoin hyvä rumpu, kevättulvat kuriin ja mökkitielle paremmat oltavat rospuuton ajaksi.

Mitä vielä, uusi putki on keväisin ihan yhtä tukossa. Ei auttanut edes sulatusta varten rumpuun ujuttamani vesiletku – se kun on myös näitä torpan kierrätysmatskuja jostain 35 vuoden takaa ja nähtävästi reikäinen. Koska myös letku on umpijäässä.

Mutta ei se mitään, kevät on täällä ja kyllä se tulvakin ajastaan taas rauhoittuu. Ja soraa saa tielle lisää paikalliselta, tuleepa taas tuettua lähipalveluja jos tie menee tänä(kin) keväänä kovin heikkoon kuntoon.

Pihalla bongasin tänään kaksi hienoa lintulajia. Järripeippoja lintulaudan alla (en ole koskaan ennen nähnyt) ja joku uljaan näköinen haukka pellon keskellä pienen kuusen latvassa. Seinän takana vilistää ilmeisesti kokonainen hiiripesue. Kevät taitaa olla heilläkin siellä.